torstai 31. maaliskuuta 2016

Tuntuuko teistäkin joskus siltä, että...

...on pakko nostaa kädet nyrkissä ylös ja vetää itkupotkuraivarit pintamateriaalien takia? Ärsyttää ja vähän jo kyllästyttääkin tämä oma päättämättömyys. 114 neliöisen talon sisustamisen piti olla helppo nakki, mutta kun budjetti on rajallinen (en tosin ole lainkaan varma helpottaisiko ongelma mikäli ei tarvitsisi budjetista murehtia?) ja suurin osa huonekaluistakin saadaan hankittua vasta paaaaljon myöhemmin, niin jo on pää pyörällä. Pinterest on muuttunut aiemmasta ehtymättömästä inspiraation lähteestä ahdistuksen keitaaksi. Ehkä oon selannut sitä liikaa? Pitäisi varmaan ottaa joku aikalisä ja laajentaa se koskemaan myös rautakauppoja?

Vessa ja makuuhuone nro 2 ovat ne tämän hetken murheenkryynit. Ongelma on se, että tiedän varsin hyvin mitä en halua, mutta en ihan tarkalleen tiedä mitä haluan. On mulla ehkä joku käry siitä, mitä tahdon mutta en vain onnistu oikein saamaan siitä täysillä kiinni. Ehkä tämä helpottaa, kun huoneet ovat pohjamaalissa? Positiivinen asia lienee se, että muihin huoneisiin on olemassa jo kuitenkin jokin suunnitelma. Tosin olen alkanut vähän epäilemään jo niitäkin... Hehhehe.


Ei mietitytä eikä stressaa se, jaksetaanko tai osataanko asentaa lattiat ja tapetit ja laatat ja kalusteet. Se stressaa, tykkäänkö mä sitten niistä kans vai toteanko vuoden päästä että shit, pieleen meni. Mielessä kummittelee vieläkin ensimmäiseen kotiimme kahdeksan vuotta sitten yhdessä ostamamme Jyskin Samurai-matto, joka oli silloin aivan todella loistava idea ja hienoin matto ikinä! MITÄ ME OIKEIN MIETITTIIN?! Samurai-matto! Tällaisia virhearvioita ei todella saa nyt tapahtua.  Okei, tuo nyt oli sinänsä aika mitätön ja pikkuinen moka, koska maton voi aina näppärästi uusia (paitsi kun oltiin tuolloin köyhiä opiskelijoita, niin eipä voinut ja siinä sitten tuijoteltiin Samurai-mattoa aika pirun pitkään). Seinät nyt on onneksi suht helppo ja edullista maalata uusiksi, mutta vessan laattoja ei ihan heti kiinnostaisi vaihtaa.

Tämä on niin hullunkurista, sillä 1,5 vuotta sitten oltiin tosiaan ostamassa taloa, jonka vessaan ei tajuttu edes kurkistaa ennen kuin jo lyötiin tarjous tiskiin. On tuo ihmismieli vähän hölmö välillä.

Paitsi hei, ollaan me sentään jotain päätetty. Me laitetaan nyt sittenkin se vinyylilattia eikä mikrosementtiä eikä laattaa (sitä tulee kyllä eteiseen). Enpä olisi tämänkään päivän uskonut koittavan! Jännittää ihan, mitä käänteitä tässä vielä ehtii tapahtua, huhhuh. Vinyylin väriä en kyllä ole uskaltanut vielä edes ajatella.

Tulipa vähän avautumista. Haluan kuitenkin kirjoittaa tänne niitä todenmukaisia fiiliksiä ja ajatuksia, joten avautumispostauksilta ei silloin voi välttyä. Ehkä joku saa näistä vertaistukea tai jotain omaan projektiinsa, sllä olen ymmärtänyt että pintamateriaalit ovat monen muunkin raksaajan murhe. Vaikka niiden pitäisi olla se kaikista kivoin ja odotetuin juttu, mutta ei. Mielummin sitä kaivaisi viemäriputkea soraan.

Tapahtui muuten tuossa myös pikkukämmähdyskommähdys. Olimme muuratessamme keskittyneet niin paljon mahdollisimman järkevään harkkojakoon, että yksi olennainen asia jäi huomaamatta. Nimittäin makkarista kylppäriin johtavan oven paikka muuttui aika paljon ja nimenomaan epäedulliseen suuntaan eli makkarin oven suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kun makkarin ovi on auki niin ovi menee osittain tuon kylppäriin johtavan oven päälle. Ovi ei voi avautua toiseen suuntaan, sillä sillä puolella on vaatekaapit ja se rajoittaisi tilan käyttöä muutenkin. Ainoa ratkaisu on asentaa liukuovi, joka liukuu vaatekaapin taa. Idea on joko vallan erinomainen tai sitten ihan susi.

Voi hyvää päivää.

12 kommenttia:

  1. I feel you! Niin tuttuja fiiliksiä.. Ehkä juurikin tästä syystä päädyttiin lähes kaikkien seinien kohdalla pelkkään tylsään valkoiseen maaliin. Sitä on kuitenkin helppo muuttaa aika edullisesti sitten kun inspis iskee. Laattarumban jälkeen ei oikein riittänyt panoksia enää muuhun.

    VastaaPoista
  2. Tiedän tuon tunteen ja ahdistuksen! Rauhoitin itseäni ajatuksella, että kaiken voi periaatteessa muuttaa. Vaikka tiedostin että oikeasti laattoja ei ruveta repimään seinästä irti, ajatus siitä, että se kuitenkin olisi pienempi homma kuin koko talon rakentaminen, antoi rohkeutta tehdä päätöksiä. Tsemppiä valintoihin, rohkeasti vain eteenpäin :)

    VastaaPoista
  3. Todella tuttuja fiiliksiä - jotka meillä jo onneksi takanapäin. Nyt niiden kanssa on vain elettävä! Jos yhtään lohduttaa, niin minä panikoin aika pahasti pintamateriaalivalintojen kanssa, ja etenkin märkätilojen laattojen kanssa - olin suunnitellut ja valinnut kaiken TODELLA paljon aikaisemmin, joidenkin asioiden kohdalla jopa vuotta aikaisemmin, niin ahdistuin suunnattomasti että olenko kyllästynyt niihin jo nyt, ennen toteutusta. En onneksi ollut, ja vain harvoja ratkaisuja tekisin nyt toisin.

    VastaaPoista
  4. Kiitos teille kommenteista, jotenkin kummasti auttoivat :) Täytyy vaan yrittää nyt asennoitua ihan toisella tavalla tähän hommaan.

    VastaaPoista
  5. Tuo kuva oli kyllä aivan mahtava!

    VastaaPoista
  6. Juu-u. Sitä samaa tuskaa koetaan myös täällä. Mä jahkaan ja jahkaan ihan viimeiseen asti kaikkua valintoja ja tuntuu, että pää on ihan pyörällä. Vielä kun valinta on tehty niin mietityttää että oliko se siltikään hyvä ja mitä jos kuitenkin... Ei siinä mikään auta, jotain on pakko valita ja vasta myöhemmin sen sitten näkee kuin kävi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on :D täytyisi vaan rohkeasti edetä ja jättää ne "entä jos.."-ajatukset aivan kokonaan taka-alalle.

      Poista
  7. Tämä on meidän kolmas uudiskohde. Ekassa maalattiin seinät valkoiseksi. Ei kyllästytty, oli tylsä. Tokassa reviteltiin väreillä ja siihen kyllä kyllästyttiin, ajan kanssa. Tähän viimeisimpään, olisi niin paljon vaihtoehtoja ja tyylejä että iskee ahdistus päättää suuret linjat. Mutta kun niistä pitää vain tiukasti kiinni ja luottaa omaa makuun niin ei voi mennä pahasti metsään. Sisustussuunnittelijat ovat sitä varten että he auttaa, kun on paha paikka. Itse käytin apulaista toisen kohteen kanssa, kun tuli aika pirun kiire. Nyt on vaan lätkitty menemään ja sitten maalataan uudestaan jos tykätäkään. Anna mennä vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri nuo suuret linjat aiheuttaa päänvaivaa. Kun mä tykkään vähän kaikista tyylisuuntauksista. Mutta juu, ei auta kuin tehdä ne valinnat ja elää niiden kanssa. Eiköhän tämä helpota sitten kun on ne maalit isketty seiniin jne :)

      Poista
  8. Ja hei, maalasin meidän tulevan makkarin harmaaksi paitsi yhden seinän, koska siihen tulee vielä tapetti. Edelleenkään en oo varma jääkö juuri tuo harmaa vai pitäiskö olla tummempi. Päätin odottaa, että saadaan tapetti paikoilleen ja maalataan sit vaan uusiks :D Ei se niin vaarallista oo. Eikä onneks kallistakaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin eli odotettavissa on hämmentymisen tunteita maalausvaiheessakin :D Naisella on onneksi oikeus vaihtaa mielipidettään, vai miten se meni :D

      Poista