Tuntuuko teistäkin joskus siltä, että...

...on pakko nostaa kädet nyrkissä ylös ja vetää itkupotkuraivarit pintamateriaalien takia? Ärsyttää ja vähän jo kyllästyttääkin tämä oma päättämättömyys. 114 neliöisen talon sisustamisen piti olla helppo nakki, mutta kun budjetti on rajallinen (en tosin ole lainkaan varma helpottaisiko ongelma mikäli ei tarvitsisi budjetista murehtia?) ja suurin osa huonekaluistakin saadaan hankittua vasta paaaaljon myöhemmin, niin jo on pää pyörällä. Pinterest on muuttunut aiemmasta ehtymättömästä inspiraation lähteestä ahdistuksen keitaaksi. Ehkä oon selannut sitä liikaa? Pitäisi varmaan ottaa joku aikalisä ja laajentaa se koskemaan myös rautakauppoja?

Vessa ja makuuhuone nro 2 ovat ne tämän hetken murheenkryynit. Ongelma on se, että tiedän varsin hyvin mitä en halua, mutta en ihan tarkalleen tiedä mitä haluan. On mulla ehkä joku käry siitä, mitä tahdon mutta en vain onnistu oikein saamaan siitä täysillä kiinni. Ehkä tämä helpottaa, kun huoneet ovat pohjamaalissa? Positiivinen asia lienee se, että muihin huoneisiin on olemassa jo kuitenkin jokin suunnitelma. Tosin olen alkanut vähän epäilemään jo niitäkin... Hehhehe.

Ei mietitytä eikä stressaa se, jaksetaanko tai osataanko asentaa lattiat ja tapetit ja laatat ja kalusteet. Se stressaa, tykkäänkö mä sitten niistä kans vai toteanko vuoden päästä että shit, pieleen meni. Mielessä kummittelee vieläkin ensimmäiseen kotiimme kahdeksan vuotta sitten yhdessä ostamamme Jyskin Samurai-matto, joka oli silloin aivan todella loistava idea ja hienoin matto ikinä! MITÄ ME OIKEIN MIETITTIIN?! Samurai-matto! Tällaisia virhearvioita ei todella saa nyt tapahtua.  Okei, tuo nyt oli sinänsä aika mitätön ja pikkuinen moka, koska maton voi aina näppärästi uusia (paitsi kun oltiin tuolloin köyhiä opiskelijoita, niin eipä voinut ja siinä sitten tuijoteltiin Samurai-mattoa aika pirun pitkään). Seinät nyt on onneksi suht helppo ja edullista maalata uusiksi, mutta vessan laattoja ei ihan heti kiinnostaisi vaihtaa.

Tämä on niin hullunkurista, sillä 1,5 vuotta sitten oltiin tosiaan ostamassa taloa, jonka vessaan ei tajuttu edes kurkistaa ennen kuin jo lyötiin tarjous tiskiin. On tuo ihmismieli vähän hölmö välillä.

Paitsi hei, ollaan me sentään jotain päätetty. Me laitetaan nyt sittenkin se vinyylilattia eikä mikrosementtiä eikä laattaa (sitä tulee kyllä eteiseen). Enpä olisi tämänkään päivän uskonut koittavan! Jännittää ihan, mitä käänteitä tässä vielä ehtii tapahtua, huhhuh. Vinyylin väriä en kyllä ole uskaltanut vielä edes ajatella.

Tulipa vähän avautumista. Haluan kuitenkin kirjoittaa tänne niitä todenmukaisia fiiliksiä ja ajatuksia, joten avautumispostauksilta ei silloin voi välttyä. Ehkä joku saa näistä vertaistukea tai jotain omaan projektiinsa, sllä olen ymmärtänyt että pintamateriaalit ovat monen muunkin raksaajan murhe. Vaikka niiden pitäisi olla se kaikista kivoin ja odotetuin juttu, mutta ei. Mielummin sitä kaivaisi viemäriputkea soraan.

Tapahtui muuten tuossa myös pikkukämmähdyskommähdys. Olimme muuratessamme keskittyneet niin paljon mahdollisimman järkevään harkkojakoon, että yksi olennainen asia jäi huomaamatta. Nimittäin makkarista kylppäriin johtavan oven paikka muuttui aika paljon ja nimenomaan epäedulliseen suuntaan eli makkarin oven suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kun makkarin ovi on auki niin ovi menee osittain tuon kylppäriin johtavan oven päälle. Ovi ei voi avautua toiseen suuntaan, sillä sillä puolella on vaatekaapit ja se rajoittaisi tilan käyttöä muutenkin. Ainoa ratkaisu on asentaa liukuovi, joka liukuu vaatekaapin taa. Idea on joko vallan erinomainen tai sitten ihan susi.

Voi hyvää päivää.

Väliseiniä

Niin taas vierähti viikko raksapuuhissa. Kaikki väliseinät saunaa lukuunottamatta ovat paikoillaan ja levytetty toiselta puolelta. Vastaava mestari antoi luvan laittaa jo villatkin, mutta odotellaan pari viikkoa ensin, että sähkäri ehtii paikalle viimeistelemään sähkötyöt. Sillä välin riittää hommaa kyllä ilmastointiputkien ja alaslaskujen parissa. Pihallakin odottaa pari isoa risukasaa polttajaansa.

Niitä kylppärin seiniäkin suoristellaan yhä... Vinkki:  kannattaa miettiä kaksi kertaa, olisiko järkevää panostaa ammattilaiseen eikä väkisin muurata itse. Etenkin, jos ei ole kokemusta muuraushommista ennestään. Mutta no, tulipahan tehtyä ja siinä se nyt kököttää. Enää ei muuta voi kuin suoristaa :D Eikä ne seinät onneksi katastrofaalisen vinot ole, mutta tokihan priima lopputulos täytyy saada. Olkkarin ja eteisen muuratut seinät ovat kuitenkin jo täysin valmiit (!!), niissä ei juuri vinoutta tainnut ollakaan.

Näkymiä eteisestä

 

Näkymiä olkkarin puolelta. Vasemmalla käynti meidän makkariin.

Nyt on ollut tosi jees, kun tilat ovat vihdoinkin kunnolla hahmottuneet väliseinien myötä. Vaikka välillä on vielä hieman vaikeaa hahmottaa huoneiden todellista kokoa, kun ne ovat täynnä raksasälää.

Makuuhuone nro 2 / vierashuone

Wc

Minun tehtäväkseni muodostui seinien tasoittaminen ja iiks miten mukavaa puuhaa se on ollut! Aivan ihanaa ja koukuttavaa. Hiominen tosin ei sitten ole ihan mun juttu, mutta siihen on syynä nuo ranteet, jotka eivät tykkää siitä yhtään. Siispä pakkelia levitetään mielummin liian ohut kuin aivan turhan paksu kerros kerralla.

Keittiöstä eteiseen ja kodariin

Here we go again: mikrosementtiä vai ei?

Raksalla ei viime viikon aikana tapahtunut mitään kovin mullistavaa. Sain pari seinää pakkeloitua ja osan hiottuakin. Hommia haittaisi hieman raksakoiran yhtäkkinen loukkaantuminen eläinlääkärireissuineen ja riekkumiskieltoineen. Pari iltaa oli siis pakko vaan lojua kotona koirarukan seurana. Noh koira on ok ja hommat jatkuu raksalla. Tällä viikolla pitäisi tosiaan konsultoida vastaavaa mestaria josko villoja saisi jo laittaa seiniin. Saunan väliseinät mietityttävät vähän myös, joten niistäkin täytyy kysellä. M palasi työmatkalta lauantaina ja sunnuntaina käytiin laittamassa raksaa kuntoon tätä viikkoa varten. Imuroitiin, järjesteltiin ja M merkkasi ilmastointiputkien tulot ja menot sisäkattoon. Niitäkin olisi siis tarkoitus tällä viikolla askarrella.

Kuva: Pinterest

Olin aivan varma, että lattia-asia olisi jo käsitelty, mutta ei. Lattia-asia tulee vaiheeksi taas mun uniin asti. Koko viime yön olen unissani sekoitellut ja levittänyt Weberin 3300- ja 4400 -tasoitteita ja lakannut niitä ties millä parkettilakoilla ja epokseilla. Hnnnghh. No, nythän tätä on hyvä pohtia ja selvittää, kun aikaa vielä on. Tässä yritetään nyt siis miettiä, miten saisimme sittenkin toteutettua sen betoni/mikrosementtilattian. Ajatus lähti tästä Z Counterformin mikrosementtilattiasta, jonka neliöhinnaksi luvataan 12-16 e. Too good to be true? Se on aika paljon vähemmän, kuin laattavaihtoehto Conceptin 67 euron neliöhinta (plus kaikki laastit ja sauma-aineet, eli neliöhinta ei suinkaan jäisi tuohon). Tokihan sitä voi käydä vielä niin satumainen tuuri, että löydämme lähes vastaavan 60 x 60 laatan jostakin huomattavasti halvemmalla (joo...niin vissiin).

No oishan tämmönen ihana! Kuva: Pinterest

Eilen tutkimme myös pitkästä aikaa ihan ajatuksen kanssa Katin kokeellisia remontteja ja siellähän on vaikka mitä tapoja toteuttaa betonilattia. Esim. juuri ne Weberin tasoitteet. Että niinku mitäs sitä nyt tekis? Laittaisko vai eikö laittais ja mitä laittais? Onko se sit kans varmasti kiva ja hyvä ja nätti ja kestävä ja ei-liukas? Jos jollakin on kokemuksia tai ajatuksia tuosta Z Counterformista, niin kuulisin erittäin mielelläni! SBL:n tuotteissa mietityttää ja suorastaan ahdistaa se jumalaton hiominen ja työn hitaus. Vaikka se ahdistus ja hidas etenemeinen nyt kuuluukin pelin henkeen joissain määrin hartiapankkirakentamisessa, niin tässä kohtaa en jotenkin vaan jaksaisi! En kyllä yhtään ihmettele, jos tämän kaiken soutamisen ja huopaamisen jälkeen päädymme sittenkin laittamaan tupaan vinyylilattian :D

Kiitos muuten kaikille pistorasiagatea kommentoinneille ja sen tiimoilta sähköpostia laittaneille! Hommaan on kenties kehkeytymässä ratkaisu, palaan siihen kunhan saadaan varmistuksen varmistus :)

Seiniä ja pistorasiagate

Heti alkuun on pakko todeta, että on meillä vaan mahtavia ystäviä, jotka pyyteettömästi jeesaavat. M:n veli on tehnyt parin viikon aikana huikeaa työtä kylppärin muurattujen seinien parissa. Niitä on tasoitettu ja suoristettu. Olemme saaneet viimeisen parin viikon aikana myös väliseinärunkoja pystyyn kiitettävästi ja enää puuttuu rungot vain tuvan toiselta puolelta, jonne niitä tuleekin sitten vähemmän. Sähköjäkin on saatu vedettyä lisää. Keittiö ja kodnhoitohuone on saatu varastoitua menestyksekkäästi pariin eri pinoon tupaan ja makkariin. Niiden olemassaoloa tuskin edes muistaa. Kodinkoneet pitävät majaa vierashuoneessa. Onneksi Ikea pakkaa tiiviisti.

Osa seinistä on jo levytettykin toiselta puolelta.Villoja emme ole vielä uskaltaneet lätkiä seinään ja vastaava mestarikin oli sitä mieltä, että odotellaan vielä jotta lattia saa vähän enemmän hikoiltua kosteutta pois. Eipä tässä mikään kiire ole, valustakin on vasta alle kaksi kuukautta aikaa ja muutakin hommaa riittää. M lähti eilen viikoksi työreissuun ja koska yksin on aika vaikea tässä kohtaa tehdä mitään muuta, niin aloin pakkeloimaan levytettyjä seiniä. Toistaiseksi homma on sujunut ihan ok, mutta katsotaan missä kohtaa pinna katkeaa... :D Jollain oudolla tavalla pakkelointi on aika kivaa!

Seinäpintaa.

Olen kuumeisesti pohtinut tuvan seinien väriä ja voi tsiisus, kun voi olla hankalaa! Mulla on läjä Tikkurilan sävylappusia tökättynä koolauspuiden väliin ja niitä on tuijoteltu nyt tuntitolkulla. Todennäköisesti muihin huoneisiin tulee yleissävyksi se vuorenvarma Paperi, mutta tupaan tahtoisin jotakin ihan hitusen harmahtavaa. Lähinnä siksi, että takka on kiiltävä valkoinen, joten olisi kiva jos sille saisi jotakin kontrastia. Mutta olisko se harmaa sitten kylmä vai lämmin, tumma vai vaalea? Vai maalaisiko takkaseinän eri sävyllä kuin muut seinät? EN MINÄ TIEDÄ.

Ainiin, meillä on myös pikkuongelma nimeltä kylppärin pistorasia. Kappas vain, suihkut ovat liian lähellä peilikaapin paikkaa, joten pistorasiaa ei saa sinne laittaa. Läpällistä pistorasiaa, suljetun kaapinoven taa. Iso riski terveydelle. Minun mielestäni tuo pistorasia kuuluu osastolle "ihan sama", mutta sähkäri ja M ovat sitä mieltä, että kyllä se täytyy sinne kylppäriin saada. Mikäli laittaisimme lasiseinän allaskalusteen ja suihkun väliin, niin ongelma olisi sillä ratkaistu. Mutta kun mulle se ei ole vaihtoehto. En todellakaan halua mitään lasiseinää. En tiedä miksi, mutta kun en vaan halua. Never. Olisin ollut valmis muurattuun ja laatoitettuun, matalahkoon seinään (jonka päälle saisi aseteltua kaikki ihanat shampoopullot yms.), mutta sekään ei käy. Koska kaadot ja koska sen pitäisi olla sitten tyyliin kattoon asti korkea, jotta määräykset täyttyisivät. M myös irvistelee tälle vaihtoehdolle, koska se tietäisi lisää muurausta (joka kuuluu osastolle "yök, ei enää ikinä").

Olisi ollut fiksua sijoittaa allaskaluste peilikaappeineen pöntön vastakkaiselle seinälle (pinkki ruksi pohjakuvassa), mutta en muista kuollaksenikaan, miksi emme tehneet niin. Siihen oli jokin todella järkevä syy aikoinaan. Ehkä siksi, että pohjakuvan perusteella se ei olisi siihen oikein sopinut. Nyt kuitenkin kun tila on valmis, niin kyllä siinä vaan olisi sopiva paikka... Huokaus. Olin kuitenkin kaavaillut tuolle pöntönvastakkaisseinälle jo aiemmin paikkaa pyyhenaulakolle ja ratkaisuna pistorasiagateen pohdin, että jospa askartelisi naulakon yläpuolelle pitkän, kiinteän, matalahkon kaapin. Sen sisälle voisi sulloa sitten sen pistorasian. Ongelma olisi onnellisesti sillä ratkaistu.

Tähän tyyliin. Ilman tuota välihyllyä ja pyyhekoukut korkeammalle. Kuva: Pinterest.

Esittelin tämän idean sähkärille ja M:lle ja sain osakseni samoja katseita, kuin vetäessäni "meille ei tule lasiseinää" -kilareita. Että enpä tiedä sitten! Surkeaa suunnittelua, josta ei voi kuin itseään syyttää.

Btw, nyt Kaarnasta koti on myös Bloglovinissa. Seuraa blogiani Bloglovinin avulla!

Riekko it is.

Takka on nyt tilattu ja päätettiin sittenkin tässä kohtaa panostaa. Kuuran sijaan meille tulee Riekko leivinuunilla. Jesss. Kaikki muut vaihtoehdot tuntuivat sittenkin vähän liikaa kompromisseilta. Uunisepillä sattui olemaan ale-päivät, niin saimme Riekostakin ihan kivan tarjouksen.

Riekko leivinuunilla. Kuva: Uunisepät

Takkaan tulee kiiltävä valkoinen laatta, slammattu valkoinen harkkohormi, satiinikromatut luukut ja eduslasi. Aikalailla samanlainen setti siis kuin kuvassa, paitsi että luukut eivät tosiaan ole tuollaiset kiiltävät. Myyjä olisi halunnut esitellä meille vielä erilaisia laattavaihtoehtoja, mutta alan olla jo niin kyllästynyt tähän jatkuvaan valintojen tekemiseen, että laput silmillä hoin vaan että kiiltävävalkoinenkiiltävävalkoinenkiiltävävalkoinen. Se oli se mihin alunperinkin ihastuttiin, niin siinä on nyt parempi pysyä eikä lähteä haihattelemaan, vaikka olisikin ollut vaikka mitä ihania aaltokuvioita tarjolla! Leivinuunihan oli meille ihan pakollinen juttu ja maltan tuskin odottaa ensimmäisten patojen ynnä muiden herkkujen valmistusta siinä.

Takan asennus ajoittuu noin kuukauden päähän ja asentaja tekee alusta loppuun KAIKEN. Ihanaa. Tämä on yksi hyvin harvoista asioista, jotka joku tulee tekemään meille. Meidän ei itse tarvitse kuin pysyä pois tieltä! Olisi kuulemma hyvä maalata takkaseinä ennen asennusta lopullisella sävyllä ettei sitten pilkota mitään turhia rumuuksia takan takaa. Nyt alkaa olla se aika, kun on käytävä Tikkurilan rasittavien värilastujen kimppuun....