Esittelyssä motivaatiokämppä

Meidän raksa-ajan koti aka motivaatiokämppä ansaitsee oman postauksen, sillä vastoin kaikkia odotuksia se onkin aika kiva! Muutimme elokuussa 67 neliön luhtitalo-kolmiosta (+ piha) 40 neliön kerrostaloyksiöön (ei edes parveketta). Muuttoon vaikuttivat useat tekijät, mm. asumisoikeuden loppuminen opiskelija-asunnossa, huokeampi vuokra ja lyhyempi matka tontille. 

Miten ollaan sitten viihdytty? Erinomaisesti. En olisi uskonut, että kaksi ihmistä ja neljä koiraa mahtuvat tämän kokoiseen asuntoon näin hienosti. Minä jännitin kerrostaloon muuttamista, kun koirista vain yksi on aiemmin sellaisessa asunut eikä se itsellenikään ole se mieluisin asumismuoto. Ihan turhaan jännitin, kaikki on mennyt hienosti. Sijaintikin on loistava, alle kilometri keskustaan ja silti hyvin rauhallista. Työpaikoillemmekin ajaa autolla alle vartissa. Bussilla siihen saakin uppoamaan lähes 45minuuttia... mutta ei nyt tartuta siihen. Lenkkimaastot ovat mainiot ja monipuoliset, mikä on minulle tosi tärkeää. Tyytyväisyyteni asuinpaikkaani on muutenkin erittäin vahvasti sidoksissa juuri ympäristöön.

Motivaatiokämppä on valmistunut vuonna 1950 ja  remontoitu 90-luvulla. Silti aika kivassa kunnossa ja ihmeen valoisa, vaikka ikkunat ovat vain yhteen suuntaan. Minun mieleeni ovat erityisesti nuo leveät ikkunalaudat jokaisella ikkunalla. Talo on pieni, joten asuntoja ei ole kovin montaa. Naapurit ovat tosi mukavia ja pihapiiri aivan ihana.

Jouduimme hankkiutumaan eroon todella suuresta määrästä tavaraa muuton yhteydessä. Ideana oli jättää jäljelle vain ne huonekalut ja tavarat, jotka kelpuuttaisimme aikanaan uuteen taloon tai joita ilman emme tässä pärjäisi. Kuten kuvista huomaa, motivaatiokämppä on  hävitysvimmastamme huolimatta yhdistelmä kotia ja varastoa. Emme tosiaankaan ole saaneet sijoitettua fiksusti kaikkea jäljelle jäänyttä omaisuuttamme. Pienet tilat pakottavat kehittämään mielenkiintoisisa ratkaisuja säilytyksen suhteen. Häkkivarasto on kattoa myöten täynnä (mm. lukuisia pahvilaatikoita, joissa merkintä "avataan vasta seuraavan muuton yhteydessä") ja kaapit pullistelevat täysinä. Siispä osa tavaroista on vain tyynesti jätetty nojailemaan seinustoille, suurin osa makuuhuoneeseen ja eteiskäytävälle. Sängyn allekin on sullottu ties mitä.... Vaikeuttaahan tämä vähän tiettyjen kaappien aukomista ja kulkeminen tuppaa olemaan paikoin ahdasta, mutta ei voi mitään. Näillä mennään ja hyvin on mentykin.

Keittiö on ihan peruskeittiö ysärikaappeineen. Vähän on pienet tilat kahdelle ja joskus yhdellekin kokille touhuta hellan äärellä. Tiskikonetta meillä ei tässäkään asunnossa ole. Voi sitä juhlaa ja luksuksen tuntua, kun uuteen taloon sellainen vihdoin tulee!

Näkymää olkkari/keittiöstä makkariin ja makkarista keittiöön

Makuuhuoneeseen oli olemassa ovi, mutta irroitimme sen paikoiltaan, jotta saimme seinustoille hyödynnettävissä olevaa tilaa. Makkarissa tavaraa onkin eniten häiritsevästi esillä. Ihan kiva katseenvangitsija tuo tyhjennetty SUP-lauta laukkuineen ja meloineen tietysti on... En edes kehdannut ottaa kuvaa kaikista makuuhuoneen tavararöykkiöistä. Yyyh.

Ulko-ovelta olkkariin.

Kuinka monella muulla on moottorisaha, jerrykannu ja kokoelma työkalupakkeja vakituisena osana eteistä? Onneksi nämä tilpehöörit siirtyvät raksalle sitten aikanaan jaloista pyörimästä.

Kylppäri/wc on tilava, joten se toimii näppärästi myös koiranruokavarastona. Ei noita 15 kg säkkejä saa muualle sullottua suljetun oven taakse. Tuli nimittäin kantapään kautta todettua, että tilaisuus tekee varkaan eivätkä erinäiset viritelmät ruokasäkkien päällä tai ympärillä ole hidaste possukoirille.

 

Summa summarum: vaikka tämä onkin oikein kelvollinen koti tähän elämänvaiheeseen, voisi olla eri ääni kellossa mikäli tämän olisi tarkoitus olla pysyvä asumismuoto.