Muuraus valmis

Pikakuulumiset! Kaksi viikkoa siihen meiltä ensimuurareilta meni. Nyt on kylppäri muurattu. Joissakin kohdissa on vähän vinoutta havaittavissa, mutta niistäkin selvitään. Sen minkä silmä heittää, sen laasti peittää. Vai miten se meni.

Kivasti alkoi tila ja erityisesti huonekorkeus hahmottua taas enemmän. Tykkään. M ja veljensä aloittivat seinien tasoittamisen tänään, aikamoinen urakka kyllä sekin tulee olemaan. Ekana tasoitetaan takkaseinä, niin uskaltaa takan laittaa sitten vihdoinkin tilaukseen.

Ainiin ja joo, sähköjäkin on alettu laittelemaan pikkuhiljaa paikoilleen viime viikolla.

Kahvoja ja muurausta

Allekirjoittanut lepäili koko viime viikon flunssan kourissa kotona ja raksailut jäi kokonaan, buhuu. Heti iski joku tauti, kun tekemistä olisi riittänyt. Jotain edistystä sentään tapahtui, kun oman elämänsä lukkoseppä M asensi viime viikolla kaikki lukot ja kahvat. Jos muuten asennatte lukot itse, niin kannattaa (tiedän, kuulostaa ehkä vähän naurettavalta) myös muistella miten ovi avataan. M ehti jo purkaa ensimmäisen asentamansa lukon turhautuneena pois, kun "Ei tää vaan toimi! Ovi ei aukea! Mikä ihme tässä on?! Aaaagh!".  Kaveri siitä sitten neuvomaan ja keskustelu meni suunnilleen näin:

K: Painoitko sä kahvasta samalla alas, kun koitit avata sitä lukkoa?
M: Täh? Ei sitä täydy painaa alas.
K: Kyllä täytyy. Mietipä ny.
M: Eikä täydy.
K: Täytyy.
M: ............JAAHA........!!!!
K: Hauskaa, että mun koirakin osaa avata tollaset lukolliset ovet.

Ovenkahvoiksi valikoituivat satiinikromatut Abloyn Polarit, ne näyttävät tältä:

Viikonloppuna aloitettiin kylppärin muuraaminen. Tykätään tehdä asiat näköjään tässä projektissa kahteen kertaan, joten niinpä muurattiin alin varvikin pariin otteeseen. Ekalla kerralla ei ymmärretty, että betonilattia ja kahitiilet imevät laastin kosteutta aivan hirveästi, joten seuraavana aamuna meitä odotti hiekkakasojen päällä täysin irtonaisina kekkuloivat tiilet. Isäni tuli viikonlopuksi jeesaamaan ja hän tiesi sitten neuvoa, että kannattaa kastella lattiaa ja tiiliä vedellä ennen muuraamista. Se auttoi ja päästiin etenemään.

Että tämmöstä olis tulossa.

 Ei olla koskaan mitään muurattu, mutta tässä tekemällähän sitä näköjään oppii. Seinää nousee hitaasti, mutta varmasti. Varvi tai kaksi nousee illassa ja nyt lähennellään jo puoltaväliä. Onneksi päästiin jo hanakulmien nyhräämisestä, niiden askarteluun meni ihan tolkuttomasti aikaa. Homma nopeutui myös, kun tilaamamme isompi rälläkkä saapui eilen. Sujuu näppärästi noiden tiilien katkominen ja muokkaaminen. Nähtäväksi jää, miten ja millä lihaksille punnerramme nuo ovien päälle tarkoitetut 50-60 kg palkit paikoilleen. No, kunhan ilman loukkaantumisia selvitään! Toistaiseksi seinät ovat kohtuullisen suorassa, mutta JOS ne nyt sattuisivat menemään ihan törkeän vinoon, niin sitten meille tulee kylppäriin suunnitelma been mukaisesti laattojen sijaan  mikrosementtiä... :D

Mutta hei, meidän ekat seinät!! Kuinka siistiä.

Jaa että millainen sisustaja olen?

Sain Kulti ylitin budjetin -blogin Elinalta haasteen kirjoittaa siitä, millainen sisustaja olen. Haaste on lähtöisin Karolinan KOTI-blogista. Hienoa, kun Karolina jaksaa aina haastaa meitä muita bloggaajia! :)

Raksaamisen keskellä tulee mietittyä aika paljonkin (joskus jopa vähän liikaa...?) sisustusasioita. Pinterest saa pään mukavasti sekaisin ja tuossa eräänä iltana rähjäsin jo turhautuneena, että ei tässä maailmassa ole edes tarpeeksi värejä mulle. Niinpä niin... :D Tähän asti olemme asuneet vuokralla eikä taannoin opiskelijana oikein varaa sisustaa sen kummemmin. Niillä on menty, mitä on saatu ja raaskittu ostaa. Aika paljon olemme siirtäneet sisustus ja huonekaluhankintoja "sitten kun asutaan siellä omassa talossa"-vaiheeseen. Ja sehän on käsillä jo aivan lähitulevaisuudessa! Haaste osoittautuikin hieman haastavammaksi kuin olin ajatellut, sillä helpompaa olisi ollut ehkä luetella ranskalaisilla viivoilla, millainen sisustaja en ole. Mutta tässäpä kansalle jotakin tajunnanvirtaa.

Olen sisustajana pihi, pidän kaikesta kauniista, kestävästä ja käytännöllisestä. Pidän modernista (ei mitään avaruusalusmeininkiä saa olla kuitenkaan!), pelkistetystä, skandinaavisesta ja japanilaistyyppisestä sisustuksesta. Täytyy olla kodikasta eikä saa tulla sellaista "apua meneekö tää koti rikki kun käytän tätä" -fiilistä. Tärkeää on valo, avaruus ja harmonisuus. Tavarapaljoudessa en viihdy yhtään eikä sisustustyyliini kuulu esimerkiksi juuri lainkaan koriste-esineitä tai maljakoita. Mieluiten sullon lähes kaiken tavaran kaappeihin ja laatikoihin piiloon. Harvat ja kauneimmat saavat jäädä esille. Usein ne ovat saippuapulloja tai hajuvesiä :D Huonekasveissakin suosin mahdollisimman selkälinjaisia kasveja. Ei mitään joka suuntaan hapsottavia pikkulehtisiä meille, kiitos.

Jostain tämmösestä tää tykkää. Kuvat: Pinterest

Tahdon kotiini tietynlaista yllätyksellisyyttä ja väriä. Tätä on hieman vaikea pukea sen tarkemmin sanoiksi. En tahdo enkä aio asua harmaavalkoisessa kodissa, mutta en toisaalta kyllä missään Vekkulassakaan. Täytyy olla jotakin pientä särmää, jokin kiinnostava "juju". Saan väreistä voimaa ja energiaa. Värit luovat myös tietynlaista kodikkuutta ja rentoutta sekä stimuloivat aisteja. Päämakuuhuoneestamme on tulossa tummansininen, kodinhoitohuonetta maustaa oranssinkeltainen ja työhuoneen seinille maalataan vedenvihreää. Keittiö ja olohuone edustavat sitten hillitympää värimaailmaa, jota boostataan tarpeen mukaan tekstiileillä.

Sisustajana pidän tärkeänä materiaalien luonnollisuutta. Pidän puusta, kivestä, villasta ja nahasta. Näille materiaaleille yhteistä on myös kestävyys ja ekologisuus. Ne ovat kauniita katsella. Tahtoisin valita kotiini mahdollisimman paljon sellaisia tuotteita, joista voin nauttia monia vuosia ja jotka ovat helppohoitoisia. Koiratalous asettaa tietynlaiset raamit esimerkiksi mattojen ja lattioiden materiaaleille.Villamattojen lisäksi kiikarissani ovat viime aikoina olleet lehmäntaljat, jotka ovat koirien kanssa kuulemma erinomaisia.

Tykkään paljon designista, mutta en mitenkään erityisesti hamua sitä kotiini. Ainakaan en tahdo panostaa siihen kovin suuria summia rahallisesti, kuten en sisustukseen ylipäätään. En näe itseäni Lokki-ostoksilla vaan Ikeassa ihailemassa, miten ihania valaisimia sitä voikaan saada alle kolmellakympillä. Meillä on tällä hetkellä Artekin ruokapöytä ja vaikka se on kaunis ja elegantti, niin en näe sillä välttämättä olevan tulevaisuutta tulevassa kodissamme (kuulostipa dramaattiselta). Ei se nyt vaan niin kummoinen tai tunteita herättävä ole. Ruokapöytänä se olisi mennyt uudessakin kodissa, mutta kun se on sinne liian pieni. Alunperin mietin sitä työpöydäkseni, mutta mummun ja vaarin vanha työpöytä on kuitenkin parempi, ja onhan siinä ihan erilainen fiiliskin.
 
Haluaisin haastaa mukaan Ripaus unelmapulveria-blogin Suvin, onko teillä tiukan raksaamisen aikana ehditty pohtia sisustusjuttuja?